Jiirisahat

Jiiri- eli katkaisusahaa käytetään listoituksessa, paneloinnissa ja yleensäkin puutavaran katkaisussa. Sahaa saadaan käänneltyä eri kulmiin ja vinouksiin, joten sillä onnistuu suoran katkaisun lisäksi kaikenlaiset jiiraukset ja kulmien sahaamiset. Oikeanlaista terää käyttämällä sahoilla voidaan katkaista myös kevytmetalleja, kuten esimerkiksi alumiiniprofiilia. 

Liu'ulla vai ilman?

Jiirisahoja on olemassa kahta eri mallia. Perinteisessä sahassa terä liikkuu vain ylös ja alas. Liukujiirisahoissa, eli ns. kaappasahoissa, terä liikkuu myös eteenpäin. Perinteisessä jiirisahassa terän koko määrittää sahan sahauskapasiteetin. Kaappamalleissakin suurin mahdollinen sahauspaksuus riippuu terän koosta, mutta liu’un ansiosta sahausleveys on selvästi isompi, joten tällaisella sahalla saa sahattua myös esimerkiksi leveät panelit. 

Lähes kaikki yleiset jiirisahat ovat nykyään liukujiirisahoja. Osalla valmistajille on kuitenkin vielä valikoimissaan ilman liukuakin olevia jiirisahoja. Vaikka liukuominaisuuden tekninen toteutus olisi kuinka laadukas tahansa, niin siitä voi tulla sahaan pientä "klappia". Liu'uton malli voi siis olla joissain tarkoissa töissä ratkaisevan piirun verran liukumalleja tarkempi, ainakin se on kevyempi ja vie vähemmän pöytätilaa.

Kone käyttötarpeen mukaan 

Tärkeimpiä tekijöitä jiirisahassa ovat moottorin riittävä teho, terän koko, sahauskapasiteetti, koneen tukevuus, sahauskulmien tarkkuus sekä terän laatu. Konetta hankittaessa kannattaakin miettiä tarkkaan sen käyttökohteita. 

Markkinoiden pienimmän kokoluokan jiirisahoissa terä on halkaisijaltaan noin 180-190mm. Tällainen saha on usein kevyt ja kompaktin kokoinen sekä säilytyksen että kuljettamisen suhteen, mutta sahauskapasiteetti rajoittaa sen käyttöä lähinnä lautojen, listojen ja panelien sahaamiseen. Sisätilojen remonttia tekevälle tällainen saha voi kuitenkin olla aivan riittävä. 

Rakennustyömailla puolestaan riittää yleensä, kun kakkosnelonen menee jiirisahalla katki. Se onnistuukin käytännössä kaikilla sellaisilla sahoilla, joissa terän halkaisija on vähintään 210mm. Sahauskapasiteetti kasvaa, jos terä on suurempi - yleisiä teräkokoja jiirisahoissa ovat myös 216mm, 250mm, 254mm, 260mm ja kaikkein isoimmissa sahoissa joko 305mm tai 315mm.

Jos sahattava materiaali on erityisen paksua, on katseet käännettävä perusmalleja kalliimpiin sahoihin, joissa moottori on siirretty terän taakse ja voimasiirto terälle välitetään vetohihnoilla. Nämä sahat myöskin kallistuvat useimmiten molempiin suuntiin, jolloin sahaajan ei tarvitse käännellä sahattavaa kappaletta, vaan jiirit saadaan tehdyksi kääntämällä sahan kulmat tarvittavaan asentoon. Se on näppärä ominaisuus etenkin silloin, kun yrittää sahata pitkiä listoja ahtaissa tiloissa. 

Myös akkukäyttöiset jiirisahat ovat yleistyneet huomattavasti. Näissä sahoissa käytetään yleensä normaalia ohuempaa terää, jotta sahaaminen olisi herkempää ja vaatisi vähemmän tehoja. Akkukäyttöiset jiirisahat ovat parhaimmillaan keikkahommissa esimerkiksi listoitukseen.

Rakenteen osalta hyvässä jiirisahassa pöytäosa on tukevaa alumiinivalua,nivelissä ei ole väljyyttä ja liukujohteet on laakeroitu kunnolla. Huonosti toteutetut nivelet ja laakeroinnit kuluvat käytössä, jonka jälkeen saha soveltuukin enää vain lähinnä polttopuiden pätkimiseen... Sahaa ostettaessa kannattaa myös varmistaa, että esimerkiksi sahausvaste ja mahdollinen laser-osoitin ovat tarvittaessa säädettävissä.

Moottorivaihtoehtoja

Moottorin teho ei useinkaan ole ratkaiseva tekijä jiirisahoissa, sillä listojen pätkiminen ei vaadi kovin suuria voimia - kunhan terä vaan on terävä. Peruskäytössä mikä tahansa vähintään 1200W tehoinen saha toimii hyvin. Isolla terällä olevat sahat ovat kuitenkin tyypillisesti vähintään 1800W tehoisia, koska niillä sahataan poikki myös paksumpia kappaleita. 

Osassa koneista on säädettävä kierrosnopeus. Jos tarkoitus on sahata pelkästään puuta, niin kyseinen ominaisuus on käytännössä tarpeeton. Nopeudensäätö on sen sijaan välttämätön ominaisuus, jos sahaa on tarkoitus käyttää myös esimerkiksi alumiinilistojen tai teräskourujen sahaamiseen, sillä muuten terä pyörii liian kovaa.

Kestävyydeltään, toimintavarmuudeltaan sekä käyttömukavuudeltaan parhaita sahoja ovat induktio- eli oikosulkumoottorilla varustetut jiirisahat. Niissä sahanterä on useimmiten kiinnitetty suoraan moottorin akseliin. Näiden sahojen käyttöääni on huimasti hiljaisempi kuin yleisemmin käytetyissä hiiliharjamoottorilla toimivissa sahoissa. 

Induktiomoottorilla varustetuissa sahassa ei ole myöskään vetohihnoja tai hammasrattaita, jotka lisäisivät vikamahdollisuuksia. Oikosulkumoottori on kuitenkin iso ja painava, joten tällaiset sahat ovat ehkä parhaimmillaan silloin, kun ne on sijoitettu verstaaseen tai muuhun kiinteään käyttöpaikkaan. Moottorin koko ja sijainti rajoittavat myös sahauskapasiteettia.

 Mitä maksaa? 

Merkkivalmistajien edullisimmat liukujiirisahat maksavat noin 200-300 euroa. Keskikokoiset koneet ovat noin tuplasti kalliimpia ja kaikkein parhaat tai isoimmat jiirisahat maksavat jo päälle tuhannen euron.

Edullisimmillaan jiirisahoja saa jopa satasella, mutta halvalla ei saa hyvää tässäkään tapauksessa. Halpamallien tarkkuus ei useinkaan riitä hyvään jälkeen ja ongelmia tuottavat myös hajoavat tai kuluvat osat. Moni edullinen kone päätyy kaatopaikalle, kun esimerkiksi hammasrattaisto tai teräsuoja on hajonnut takuuajan jälkeen, eikä uusia varaosia ole saatavana. 

Budjettia laatiessa kannattaa miettiä myös, tarvitseeko koneen lisäksi ostaa myös parempi terä ja/tai jalusta. Jalustat ovat tyypillisesti teleskooppitoimintaisia, jotka levittyvät koneen molemmin puolin - jopa viisimetrisiksi! Kunnollinen jalusta tukee sahattavaa kappaletta ja on iso apu esimerkiksi pitkiä listoja sahattaessa. Jalustoissa hintaskaala on valmistajasta ja ominaisuuksista riippuen noin 100-500 euroa. Laadukkaiden terien hinta on noin 40-100 euroa kappaleelta.

Oikea terävalinta on tärkein asia

Terän tyyppi, laatu ja kunto on erittäin tärkeä asia kaikissa sahoissa. Oikeanlaisen terän valinta on erityisen tärkeää juuri jiirisahan yhteydessä, sillä esimerkiksi listoja katkaistaessa sahausjäljen pitää olla siisti. Jiirisahoissa tulisi käyttää aina terää, jossa hampaan rintakulma on negatiivinen. 

Negatiivinen kulma tarkoittaa sitä, että hampaat ovat kallellaan taaksepäin - toisin kuin halkaisusahanterissä, joissa hampaat ovat ikään kuin "nokillaan". Tällaiset terät tekevät jiirisahoissa parempaa jälkeä ja ovat turvallisempia kuin positiivisen rintakulman terät, koska negatiivisella kulmalla oleva terä painaa sahattavaa kappaletta alaspäin ja sahausvastetta vasten, eikä pyri nostamaan sitä.

Alumiinin ja muiden kevytmetallien sahaamisessa käytetään trapetsiteroitettuja teriä, joissa joka toisen hampaan kulmat ovat viistettyjä. Tällainen terä soveltuu hyvin myös puulistojen siistiin katkaisuun ja kestää myös jonkun verran perusterää pidempään terävänä esimerkiksi laminaattia tai muita tylsyttäviä materiaaleja sahattaessa.

Koneen mukana tuleva vakioterä ei ole useinkaan kovin kaksinen, vaan etenkin halvempiin malleihin joutuu ostamaan heti vaativamman urakan koittaessa myös parempilaatuisen terän. Siksi onkin tärkeää, että sahanterä on sekä halkaisijaltaan että keskireiältään vakiokokoa. Vakiokokoisia teriä on helpompi saada ja ne ovat myös hinnoiltaan edullisempia. 

Joillain merkeillä ensiasennusterät ovat normaalia ohuempia. Ohut terä sahaa pienemmällä voimalla, mutta saattaa esimerkiksi paksua tai kovaa materiaalia sahattaessa menettää tarkkuuttaan. Aaltoileva sahausjälki on monesti sen merkki, että terä on liian vetelä ja värähtelee lämmetessään.

Terän oikea hammaslukumäärä riippuu sekä terän halkaisijasta että sahattavasta materiaalista. Harvimmat jiirisahojen terät ovat noin 24-hampaisia ja sopivat hyvin esimerkiksi terassi- tai ulkovuorilautojen tehokkaaseen sahaamiseen, mutta repivät todennäköisesti liian rumaa jälkeä listoihin. Yleiskäyttöön sopivissa terissä hampaita on 40-60 ja siisteimpään listoitukseen suunnitelluissa terissä 80 tai vielä enemmän.