Paineilmanaulaimet

Naulaimet ovat syrjäyttäneet perinteisen mies ja vasara –mallin lähes kokonaan jo pienilläkin rakennustyömailla. Omakotitalorakentajan tai –remontoijankin kourissa naulain on tätä nykyä enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Erilaisia naulainmalleja on lukuisia, joista runko- ja viimeistelynaulaimet kuuluvat rakentajan vakiokalustoon.

Runkonaulaimet

Runkonaulaimet ampuvat noin kolme milliä paksuja ja yleensä 50-90mm pitkiä nauloja. Erikoistöitä varten markkinoilla on vielä järeämpiäkin malleja.

Runkonaulaimet sopivat runkotöihin, ruodelaudoitusten tekemiseen, betonilaudoituksiin, ulkovuorien kiinnityksiin ja muihin vastaaviin töihin.  

Runkonaulaimet ovat useimmiten vinolipasnaulaimia, eli myös niissä käytettävät naulat ovat vinosti kammassa. Naulojen paksuus, sidosmateriaali ja viinouskulma vaihtelee merkki- ja mallikohtaisesti, joten eri merkkien naulat eivät ole välttämättä yhteensopivia keskenään.   

Viimeistelynaulaimet

Viimeistelynaulaimia käytetään kevyempiin töihin, joissa tarvitaan siistiä ja tarkkaa naulaista: kuten esimerkiksi panelointiin ja listoitukseen. Viimeistelynaulat ovat selvästi pienempiä kuin runkonaulat: pienikantaisia, paksuudeltaan yleensä 1,2-1,8mm ja pituudeltaan 15-62mm. 

Kunnollinen viimeistelynaulain ampuu tarkasti ja siististi, eikä halkaise listaa tai jätä siihen rumaa jälkeä. Viimeistelynaulaimia on saatavana sekä suoralla että vinolla lippaalla. Myös niissä naulojen mitat vaihtelevat merkkikohtaisesti. 

Ulkovuorinaulaimet

Myynnissä on myös tiettyihin käyttötarkoituksiin suunniteltuja naulaimia. Niin sanottu välimallin naulain ampuu hiukan ohuempaa naulaa kuin runkonaulaimet ja on suosittu malli laudoitus- sekä ulkovuorausnaulaamiseen. Kattohuopanaulaimessa naulan kanta on puolestaan tavallista suurempi. 

Ammattikäytössä ja teollisuudessa käytetään rumpumallisia naulaimia, joiden lippaaseen mahtuu huomattavasti enemmän nauloja kuin vinolipasmalleihin. 

Hakasnaulaimet

Varsinaisten naulaimien lisäksi saatavilla on iso valikoima erilaisia hakaspyssyjä, jotka ampuvat naulan sijasta erileveyksisiä ja –pituisia hakasia. Niitä käytetään niin pakkausteollisuudessa, verhoiluissa kuin rakennustöissäkin esimerkiksi pahvin, huovan, tuulensuoja- ja välikatemuovien, paneelien ja kevyiden levyjen kiinnittämiseen. 

Pääsääntöisesti hakasnaulaimella ei voi ampua nauloja, eikä naulaimella hakasia. Markkinoilla on kuitenkin myös yhdistelmämalleja, joihin sopivat niin naulat kuin hakasetkin. 

Sähkönaulaimet

Sähkökäyttöiset naulaimet kilpailivat kotikäyttäjien markkinoilla tiiviisti vielä 1990-luvulla, mutta ovat sittemmin väistyneet syrjemmälle paineilmanaulainten ja -kompressorien hintojen laskettua. 

Sähkökäyttöisten naulainten ja nitojien haittapuolena on heikko teho. Pieniin kiinnitystarpeisiin sähkötoiminen yhdistelmänaulain voi kuitenkin olla edelleenkin sopiva työkalu, mutta akkukäyttöisten laitteiden yleistyminen ajanee sähkönaulaimet ennemmin tai myöhemmin kokonaan sukupuuttoon. 

Kaasu- ja akkunaulaimet

Paineilmatoimiset naulaimet tuskin tulevat katoamaan markkinoilta kokonaan vielä pitkään aikaan, mutta niiden suosio laskee jatkuvasti. Yhä useammalla rakennustyömaalla käytetään tätä nykyä joko akku- tai kaasukäyttöistä naulainta. Kumpaa tahansa käyttäessä etuna on se, ettei erillistä kompressoria tarvita. Paineilmaletku ei tällöin pyöri jaloissa pahassakaan paikassa naulattessa ja koneita voi käyttää myös työmailla, joilla ei ole sähköä – kuten esimerkiksi kesämökillä. 

Markkinoilla on ollut jo pitkään toimivia akkukäyttöisiä viimeistely- ja hakasnaulaimia, mutta valmistajat ovat yritysten ja erehdysten jälkeen onnistuneet viimein kehittämään myös toimivia akkukäyttöisiä runkonaulaimiakin.

Johdottomista runkonaulaimista edelleen yleisimpiä ovat kuitenkin kaasutoimiset impulssinaulaimet. Näiden laitteiden iskuvoima saadaan aikaiseksi räjähtävän kaasun avulla. Myös kaasunaulaimissa on akku, jonka antamasta kipinästä kaasu syttyy ja täyttää sylinterin jokaisen naulan jälkeen. Myös viimeistelynaulaimia on saatavana kaasukäyttöisinä.

Kaasukäyttöiset naulaimet ovat paineilmanaulaimia kalliimpia osto- ja käyttökustannuksiltaan, ainakin jos kompressorin hankintaa ei huomioida. 

Huomioitavaa naulaimista

Halvimmillaan paineilmanaulaimia saa tänä päivänä jopa parilla kympillä. Poratuuli kehottaa kuitenkin etenkin runkonaulaimen hankkijaa satsaamaan kerralla laatuun, vaikka merkkinaulainta ostaessa yksityishenkilö kirpaisun lompakossaan tuntisikin. Kunnollinen naulain on luotettava, kestävä ja ennen kaikkea turvallinen käyttää. Kovaan työhön suunnitellulla koneella voi ampua satojatuhansia nauloja ilman huoltotarvetta ja käytetyille merkkituotteillekin riittää kysyntää - jos naulaimesta raaskii luopua rakennusprojektin päätyttyä. 

Halvoissa malleissa esimerkiksi iskuri saattaa kulua jo lyhyenkin käytön aikana, eikä varaosia ole saatavilla. Myöskään iskuteho ei aina riitä kovaan puuhun naulattaessa. 

Paineilmanaulainta käytettäessä on muistettava, että käsissä on todella vaarallinen työväline. Naula lävistää jalkaterän siinä missä lankunkin, mikäli käyttäjä ei ole huolellinen. Yleisimmin vahinkoja sattuu, kun naula tulee kiinnitettävän kappaleen läpi käteen tai varmistin osuu tahattomasti kenkään. Liipaisimen ollessa pohjassa naula lähtee välittömästi ja lopputuloksena on matka terveyskeskukseen laudanpätkä jalassa. 

Sellaista naulainta, missä varmistimet tai muut turvalaitteet eivät ole asianmukaisia, ei tule missään nimessä käyttää!

Naulat ja hakaset

Useimmat paineilmanaulainten valmistajat suosittelevat – tai joskus jopa vaativat takuuehdoissaan – että laitteissa käytetään vain valmistajan omia merkkinauloja, vaikka markkinoilta löytyisi edullisempiakin vaihtoehtoja. Suositus ei ole pelkkää markkinointipuhetta, sillä nauloissa on eroja. 

Moni käyttäjä lähettää koneensa huoltoon vain saadakseen tietää, että koneessa on käytetty vääriä nauloja. Pieni säästö naulojen hinnassa ei välttämättä kannata, jos jokaisen kamman kohdalla joutuu irrottelemaan jumiin jäänyttä naulaa koneesta. Lisäksi esimerkiksi iskuri voi vaurioitua, jos se osuu vaikkapa kahteen naulaan kerrallaan.

Eri valmistajat käyttävät paksuudeltaan, vinoudeltaan kannaltaan ja sidonnaltaan erilaisia nauloja. Yleisimmin vinolipasrunkonailamissa käytetään kuitenkin lähinnä 22° muovisidosnauloja tai 34° teippisidosnauloja. 

Merkkikohtaisten erojen lisäksi valinnanvaraa löytyy käyttötarkoituksen mukaan. Eri pituuksien lisäksi valittavana on eri materiaaleja ja pintoja. Sisätiloissa käytettäviltä nauloilta ei vaadita ruostesuojausta ja ne ovatkin naulamalleista edullisimpia. Sen sijaan ulkona tai kosteissa tiloissa käytetään sinkkipintaisia galvanoituja nauloja. Sähkösinkitty naula on hieman halvempi kuin kuumasinkitty, mutta kuumasinkityn pinta on karkeampi ja korroosionkestävyys parempi. 

Nykyisin myynnissä olevaan kyllästettyyn puuhun tulee käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistettua naulaa, sillä puussa olevat kemikaalit syövyttävät galvanoidutkin naulat esimerkiksi mökkilaiturista pahimmillaan jo muutamassa vuodessa. 

Naulan pinta vaikuttaa puolestaan sen pitävyyteen. Sileissä nauloissa pitävyyttä parannetaan liimaisella kärkiosalla. Liima auttaa myös naulan uppoamista puuhun. Karheilta tuntuvien kampanaulojen pitävyys on kuitenkin sileitä kilpakumppaneitaan parempi, koska niiden pinnat on poikittaisuritettu. 

Hakasissa eri merkki- ja malliviidakko on vielä naulapuoltakin tiheäkasvuisempi. Hakasen leveyden lisäksi myös langan paksuus ratkaisee ja hakaset ovatkin usein mallikohtaisia. Eripituisia hakasia on kuitenkin saatavilla kaikkiin merkkikoneisiin.